joooooooOOOOOooooOOOoo
Jeps, ehkä ennen valokeilaan astumista voisin tehä ittestäni suuren pienen esittelykierroksen..
¤ Olen Amanda. Mutta yleensä tunnistan itteni nimellä Ama. Jos saisin ihan itte päättää, niin vaihtaisin nimeni Janeksi tai muuksi vastaavaksi. Mua on aina jotenki ihmeellisellä tavalla kiehtonu ei-niin-suomalaiset nimet, vaikka tässä ollaan supisuomalaisia henkeen ja vereen.
¤ Olen almost täysikänen. Niitäkin täysi-ikäisyyden tsembaloita vietetään aika tarkasti suunnilleen kolomen kuukauden päästä. Se onkin toinen asia mitä EN malta odottaa..
¤ Ja nyt teitä varmasti kiinnostaa tietää, mikä on se ensimmäinen asia mitä en todellakaan malta odottaa.. Elikkäs huomenna (maanantaina) aloitan AUTOKOULUN. Punainen väri siksi, että en takaa sadan prosentin varmuudella etteikö ruumiita tulisi. Mutta who cares, odotan silti innolla omalla pärställäni varustettua vaaleanpunaista korttia!!
¤ Omistan yhden maailman suloisimman otuksen, nimeltä Arella's Exotic Embros. Jep, tuolla nimellä en kääpiöluppa puppeliani kutsu, vaan kovassa käytössä on nimi Emppu. Tuossa oikealla näette pikku palleroiseni, mamin oma lellitty puppeli.
Mutta syksyllä taloon astui erittäin ärsyttävä sekä ylivilkas brasilian terrieri, jota kutsutaan niinkin epäsointuisella nimellä kuin Max.. Tuo vinttikoiran näköinen tapaus ei siis ole minun koirani, vaan vanhempieni sekä pikkuveljeni. Taloon rynniessään Max vei vauvaltani puolet valtakuntaa ja kaiken lisäksi, hän tekee tuttavuutta vauvani töpöhännän alle ja SYÖ sieltä putkahtavat palleroiset.. Disgusting. ¤ Oukeeei, tässä olen minä.. Valmistautukaa ikuiseen sokeuteen..
Tässä mä olen kaaaaaaauan kaaaauan sitten, vuonna 2005. Kuten kuvasta huomaa, olen aina ollut muodikas ja suosinut erittäin seksikkäitä kukallisia minishortseja.. (NOT)! Mut eikö niin, että sehän on ihan perus pukeutumista tuolloin, mutta nyt kun katsoo 11-vuotiaiden pukeutumista niin siellä näkyy oikeasti kaikennäköistä minihametta ja toppeja sekä jopa yli polven ulottuvia bootseja.. Mielestäni se on jotenkin väärin, että kymmenvuotiaille aletaan tekemään tuommoisia vaatteita, joita yleensä näkee pari vuotta vanhemmilla.. Nykyään lapset ovat muuttuneet niin paljon, seurataan muotia, luetaan NallePuhin sijasta Cosmopolitania, tutustutaan päihteisiin varhaisnuoruudessa... No ok, en halua päteä asiasta enempää, koska minullehan se muuttuminen ei kuulu. Hauska vain katsoa kun pienet opettelevat tupakka kädessä kävelemään 20cm koroilla jumalattomassa lössissä. No muttah, itse näytin tältä vuonna 2005.
¤ Ja tässä olen nyt kaikkien miljoonien pukeutumistyylien jälkeen..
Voin kyllä hyvällä itsetunnolla sanoa että pidän silmistäni.
Se onkin sitten ainoa paikka josta oikeasti tykkään. Kaiken muun haluaisinkin muuttaa. Paitsi en mistään hinnasta luopuisi kahdesta rakkaaksi tulleesta lävistyksestä, enkä myöskään 14mm venytyksestä. My BIG loves! Ehkä tämä kaikki oli nyt tässä mun ensimmäiseksi postaukseksi. Ensinnäkään..
- en jaksa kirjoittaa enää
- eikä päässäni ole selvästikään mitään huippuajatuksia joita voisi teille jakaa
- eikä sormeni enää kestäisi tätä näppäinten hakkausta
Kiitos hetkellisestä valokeilasta,
~ amanda
